Lounais-Suomen Jätehuollon jätehuoltomääräykset tulee säilyttää jäteasetuksen mukaisina
Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n pyrkimys pakottaa omakoti- ja pientaloasukkaat oman lokerikkoastian hankintaan omalle pihalle ei saa hyväksyntää
Lounais-Suomen Jätehuolto aikoo pakottaa kaikki kiinteistöt hankkimaan jätteiden lajitteluun ja kierrätykseen oman lokerikkoastian muuttamalla jätehuoltomääräyksiä. Pakkohankinta aiheuttaisi omakotiasukkaalle tuntuvaa korotusta jätehuoltomaksuissa ja uutta ylimääräistä jäteastiaa pihalla. Turun Pientalojen Keskusjärjestö (TPK) vastustaa jätehuoltomääräysten muutosta ja pakkoa, koska se ei perustu jäteasetukseen eikä todelliseen tilanteeseen jätteiden kierrätyksestä. Lounais-Suomen jätehuoltomääräykset tulee TPK:n mukaan säilyttää jäteasetuksen mukaisina.
Saimme lukea Turun Sanomien pääkirjoituksesta 17.7.2025 Lounais-Suomen jätehuolto Oy:n ehdotuksen laajentaa pakkaus- ja kierrätettävän jätteen lokerikkoastia kaikkiin kiinteistöihin yli 10 000 asukkaan taajamissa. Edellinen Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta hyväksyi ehdotuksen 15.5. kokouksessa. Ehdotuksen toteuttaminen edellyttäisi nykyisten jätehuoltomääräysten muuttamista. Nykyisten jätehuoltomääräysten 15 § mukaan kiinteistöittäinen keräysvelvoite kohdistuu viiden ja sitä useamman asunnon kiinteistöihin.
Lainaus jätehuoltolautakunnan päätöspöytäkirjasta.
”Jätehuoltoasiamies Satu Ojala 6.5.2025:
Lounais-Suomen jätehuoltomääräykset ovat tällä hetkellä yhteneväiset jäteasetuksen (978/2021) bio- ja pakkausjätteiden kiinteistöittäisten keräysvelvoitteiden kanssa. Asetuksen mukaan pakkausjätteet ja biojätteet on kerättävä kiinteistöittäisellä keräyksellä viiden tai useamman asunnon kiinteistöiltä kaikissa taajamissa. Yli 10 000 asukkaan taajamissa biojätteet on kerättävä kiinteistöittäisellä keräyksellä jokaiselta asunnolta. Biojätteen kiinteistöittäisen keräyksen vaihtoehtona on biojätteen kompostointi kiinteistöllä. Biojätteellä tarkoitetaan elintarvikeperäistä biojätettä (ei puutarhajätettä) ja pakkausjätteellä lasi-, kartonki-, muovi- ja metallipakkauksia sekä pienmetallia, joka kerätään samaan jäteastiaan kuin metallipakkaukset.
Myös kaikkia kiinteistöittäisen keräysvelvoitteen ulkopuolella olevia asukkaita koskee velvollisuus lajitella pakkausjäte. Tällä hetkellä heitä palvelee Rinki ekopisteet ja LSJH:n ekopisteet, joissa on keräysastiat lähtökohtaisesti kaikille pakkausjätemateriaaleille sekä lisäksi usein myös astia keräyspaperille.
LSJH:n järjestämään pakkausjätteiden ja biojätteiden kiinteistökohtaiseen keräykseen voi liittyä vapaaehtoisesti koko toimialueella, lukuun ottamatta niitä saariston alueita, jotka ovat erikseen jätehuoltomääräyksissä lueteltu.”
Lounais-Suomen Jätehuolto Oy ehdottaa, että jätehuoltomääräysten 15 §
”Asumisessa syntyvien jätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet” päivitetään niin, että velvoite bio- ja pakkausjätteiden erillisistä jäteastioista kiinteistöllä laajennetaan koskemaan kaikkia taajama-alueilla sijaitsevia kiinteistöjä. Toisin sanoen nykyisen keräyksen lisäksi pakkausjätettä kerättäisiin taajamissa myös 1 – 4 asunnon kiinteistöiltä ja biojätettä kerättäisiin kaiken kokoisissa taajamissa jokaiselta kiinteistöltä. Biojätteen kompostointi olisi edelleen kiinteistökohtaisen biojätekeräyksen vaihtoehtona. Vapaaehtoiseen kiinteistöittäiseen bio- tai pakkausjätteen keräykseen voisi liittyä taajaman ulkopuolella vain taajamiin johtavien pääteiden varrella, jossa keräysauto muutenkin liikkuu.”
LSJH:n ehdotus toisi lisäkuluja niille, jotka nyt vievät pakkausjätteensä ekopisteisiin. Sen sijaan pakkausjätteensä sekajätteen joukkoon panevat saattaisivat saada jopa säästöjä, sillä sekajätteen tyhjennystä voisi harventaa. Pakkausjätetyhjennyksistä peritään vain kuljetusmaksu, kun sekajätteeseen tulee lisäksi käsittelymaksu. Velvoite biojätteen erilliskeräyksestä tuli voimaan vuosi sitten toukokuussa. Biojätteet tulee lajitella biojäteastiaan tai kompostoriin kaikissa kiinteistöissä yli 10 000 asukkaan keskustataajamissa ja vähintään viiden asunnon taloyhtiöissä kaikilla taajama-alueilla. Muutos on lisännyt biojätteiden kierrätystä selvästi. LSJH:n mukaan suurin ongelma pakkausjätteiden osalta ovat taajamien 1–4 asunnon kiinteistöt, joita erilliskeräysvelvoite ei koske.
LSJH:n ehdotus koskettaa erityisesti omakoti- ja paritaloasukkaita, joiden tulisi uudistuksen toteutuessa hankkia pihalleen erillinen lokerikkoastia pakkausjätteelle. Muutos toisi merkittäviä lisäkuluja pientaloasukkaille. Biojätteen erilliskeräykseen 1-4 asunnon pientalojen ei olisi ehdotuksen mukaan edelleenkään välttämätöntä liittyä, mikäli he kompostoivat biojätteensä vaatimukset täyttävässä kompostorissa.
Lounais-Suomen jätehuolto perustelee jätehuoltomääräysten muuttamista yhtiön viime vuoden toukokuussa (LSJH 7/2024) tekemällä tutkimuksella, jonka mukaan sekajätteen joukkoon päätyy edelleen runsaasti kierrätettävää materiaalia. Sekajätteestä 34 prosenttia on biojätettä, 17 prosenttia muovia ja kahdeksan prosenttia kartonkia. Peräti 87 prosenttia sekajätteen painosta olisi kierrätettävissä, jos lajittelua saataisiin tehostettua. Tutkimuksen tekijät kuitenkin toteavat, että kierrätyskelpoiseksi luokitellun jätteen alkuperäisestä kunnosta ei tutkimuksessa ole selvyyttä.
Likainen tai homeinen pakkaus- ja tekstiilijäte kuuluu sekajätteeseen. Rikkinäisiä kenkiä ei myöskään saa viedä kierrätykseen. Läheskään kaikki muovijäte ei ole pakkausjätettä. Muovia käytetään mm. ämpäreissä, pesuvadeissa, astioissa ja leluissa jne. Kotipihalle sijoitettava lajitteluastia ei poista muovin kierrättämisen ongelmaa.
Jätehuoltoyhtiön perustelu ehdotukselle ontuu eikä toteutettu jätteiden koostumustutkimus myöskään tue yhtiön tulkintaa:
”Eroa eri kiinteistö- ja aluetyyppien välillä ei juurikaan esiintynyt. Sekä haja-asutusalueen että taajama-alueiden pientalojen sekajätteestä löytyi isompiin taloyhtiöihin verrattuna hieman enemmän biojätettä, mikä voi liittyä biojätteen erilliskeräyspalveluiden kattavuuteen. Tutkimus ei ota suoraan kantaa sekajätteeseen päätyneiden tuotteiden alkuperäiseen kuntoon ja siten niiden kierrätyskelpoisuuteen, mutta edellisten tutkimuskertojen tapaan suuri osa sekajätteestä vaikuttaisi koostuvan materiaalikierrätykseen kelpaavista jakeista. Sekajätteen mukana ekovoimalaitokselle energiahyötykäyttöön menevät kierrätyskelpoiset jätteet olisivat materiaalikierrätyksessä arvokkaampia. Lounais-Suomen Jätehuolto seuraa alueen kotitalouksien sekajätteen koostumusta koostumustutkimusten avulla noin kahden vuoden välein ja tulokset julkaistaan osana KIVOn ylläpitämää koostumustieto pankkia”.
LSJH on vuosien varrella laajentunut ja se on sinnikkäästi pyrkinyt keskittämään itselleen kaiken jätteisiin liittyvän toiminnan kuten jätteiden vastaanoton, käsittelyn ja kuljetuksen ja on tavoitteissaan onnistunut. Pakkausjätteiden kierrätystä koskevan direktiivin voimaan tulon jälkeen, LSJH luopui suurimmasta osasta omia ekopisteitään ja niiden sijaan perustettiin Rinki-jätteiden vastaanottopisteitä. Rinki-pisteiden määrä oli huomattavasti pienempi kuin aiempien LSJH:n Eko-pisteiden. LSJH on keskushallintoinen raskas toimintamalli, joka näyttää pakottavan yhtiön tasapäistämään kaikkien asukkaiden palvelun tarpeesta riippumatta. Syynä saattaa olla yhtiön tavoite kasvattaa omaa toimintaa edelleen ja samalla lisätä kassavirtaa.
Turun Pientalojen Keskusjärjestö vastustaa jätehuoltomääräysten muuttamista
Jätteiden koostumustutkimus ei osoita omakoti- ja pientalojen heikompaa kierrätysaktiivisuutta. Tutkimuksella ei ole pystytty osoittamaan kiinteistö- tai aluemuodon vaikutusta kierrätysaktiivisuuteen. Tutkimusryhmä toteaa itsekin, että jätteen alkuperäistä kuntoa ja kierrätyskelpoisuutta ei tutkimuksessa pystytä selvittämään. Jätehuoltomääräyksen muutos ei myöskään perustu jäteasetukseen (978/2021) bio- ja pakkausjätteiden kiinteistökohtaisesta keräysvelvoitteesta.
Asumisesta aiheutuvien kustannusten tulee toteutua aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Jo kiinteistökohtainen jätehuollon perusmaksu sotii aiheuttamisperiaatetta vastaan. Kierrätystä ja lajittelua tulee edelleen kehittää, mutta nyt käsillä oleva ehdotus ei tilannetta paranna. Vaikutuksena on vain useita lajittelulaatikoita jokaisen kiinteistön pihalla. Jäteautoralli myös kasvaa moninkertaiseksi pientaloalueilla, koska muovi- ja kartonkijätettä syntyy niin paljon.
Tällä hetkellä asukkaat toimittavat kierrätettävät pakkausmateriaalit kauppareissujen yhteydessä viikoittain. Lajitteluastia voi olla vapaaehtoinen hankinta asukkaille, jotka eivät pysty tai halua kuljettaa jätteitään kierrätyspisteisiin, mutta siihen ei pidä pakottaa. Biojätteen keräys- ja kierrätysjärjestelmä toimii hyvin. Asukas voi valita kompostoiko biojätteensä omassa kompostorissa (ja saa näin hyvää maanparannusainetta puutarhaan) vai käyttääkö biojätteen keräyspalvelua.
Kierrätystavoitteiden saavuttaminen
Pakkausjätteiden kierrätystä pystytään tehostamaan nykyistä tehokkaammin ja asukasystävällisemmin lisäämällä Rinki ja LSJH:n Eko-pisteiden määrää ja saavutettavuutta Turussa ja koko yhtiön toiminta-alueella. Sen rinnalla LSJH voi tarjota lokerikkoastiaa vapaaehtoisena hankintana niille kiinteistöjen omistajille, jotka eivät pysty tai halua kuljettaa pakkausjätettä keräyspisteisiin.
Turussa 26.8.2025
Turun Pientalojen Keskusjärjestö ry, hallitus
