Kuulumme Turun Pientalojen Keskusjärjestöön. Sivustomme sijaitsee TPK:n alaisuudessa, joten ylävalikosta pääset TPK:n sivuille.
Ilpoisten-Peltolan Pientalot ry
Rautsuonkatu 16, 20740 Turku
Yhdistys on perustettu vuonna 1947.
Yhdistyksemme tarkoituksena on toimia pienkiinteistönomistajien yhdyssiteenä ja valvoa heidän taloudellisia ja paikallisia etujaan. Yhdistyksemme kuuluu Turun Pientalojen Keskusjärjestö ry:hyn (TPK) ja yhdistyksemme jäsenet saavat sen etuina useista eri yrityksistä alennuksia näyttämällä jäsenkorttinsa.
Ajamme jäsentemme ja alueen etuja ympäristö- ja kaava-asioissa.
Järjestämme jäsenille tiedotustilaisuuksia alueen ajankohtaisista asioista sekä järjestämme eri alojen teemailtoja.
Yhdistyksemme omistaa kerhotalon osoitteessa Rautsuonkatu 16, 20740 Turku.
Vuokraamme kerhotaloamme kokous- ja juhlakäyttöön. Talossa on n. 40 m2 kokoinen huone, eteinen ja keittiö. 1700 m2 kokoinen piha-alue on myös käytettävissä. Talon kalustus 7 kpl 6 hengen pöytää ja 40 tuolia ja lisäksi jakkaroita. Keittiössä on jääkaappi, mikro, liesi uunilla, tiskikone, vedenkeitin, kahvikalusto ym.
Vuokrauksista lisätietoa sähköpostitse: ilpoistenpeltolanpientalot@gmail.com
Hallituksen jäsenet
Puheenjohtaja Satu Ekblad (satuekblad@gmail.com), varapuheenjohtaja ja taloudenhoitaja Marian Lundkvist (marian.lundkvist@outlook.com) ja sihteeri Katri Kanerva-Kivinen (katri.h.kivinen@gmail.com).
Muina hallituksen jäseninä toimivat Alf-Peter Heino, Petteri Jauhiainen, Anna-Kaisa Maunu, Helena Muuri, Helena Nakolinna ja Anita Smeds.
Katso lisää nettisivuiltamme: www.turunpientalot.fi/ipp ja
Fb:ssä: www.facebook.com/ippry
Voit liittyä jäseneksemme maksamalla jäsenmaksun 25 e tilille: FI 69 5716 9020 1101 07 ja ilmoittamalla tietosi (nimi, syntymäaika, osoite ja sähköpostiosoite) puheenjohtajalle satuekblad@gmail.com
Yhdistyksemme rekisterinumero on 146.333 ja Y-tunnus 0142157-9
Seudun historia
Vuoden 1937 alussa valtioneuvosto määräsi, että Kaarinan kunnasta oli 1.1.1939 lukien siirrettävä Turun kaupunkiin mm. Ilpoisten ja Peltolan kyliin kuuluvat tilukset. Näin Ilpoisten ensimmäisistä asukkaista tuli turkulaisia, vaikka he eivät olleetkaan koskaan muuttaneet Turkuun.
Ilpoisista alkavat asiakirjatiedot 1416. Ilpoisten kylässä oli 1600- luvun alussa neljä talonpoikaista perintötaloa, jotka kulkivat perintönä talonpoikien suvuilla. Ostojen, myyntien ja lohkomisten seurauksena Ilpoisten kylään muodostui 1930- luvun loppuun mennessä 70 lohkotilaa.
Omakotiasutuksen synty
Ensimmäiset rakennukset syntyivät tien varteen (nykyisin Ilpoistentie 29–37) ja nykyisen Tora-alhonkadun varteen. Seuraava vaihe oli Rautsuonkadun ja Pulkkavuorenkujan talojen rakentaminen. Rakennuskanta lisääntyi suhteellisen nopeasti ja Talvisodan syttyessä syksyllä 1939 oli Vanha Ilpoinen jo pääosiltaan rakennettu. Sota ei aiheuttanut vaurioita itse kylän alueella.
Sotavuodet ja asutuksen laajeneminen
Sodan syttyminen syksyllä 1939 tuli myös Ilpoisten asukkaille raskaana kokemuksena. Miehet joutuivat sotaan ja kotiasiat jäivät naisten ja lasten hoidettaviksi.
Talvisodan aikana tuli Ilpoisiin siirtolaisia Karjalasta. He toivat oman lisänsä entisestäänkin vilkkaaseen harrastustoimintaan ja tässä vaiheessa voidaankin todeta jo luodun pohjaa tulevalle omakotiyhdistykselle.
Jatkosodan jälkeen tuli laaja asutusvaihe, jolloin luovutettiin paljon uusia tontteja rintamamiehille ja Karjalan evakoille. Ilpoisten ja lähiseudun rakentamattomat maat annettiin silloin asutukselle. Näin syntyivät Peltolan, Koivulan ja Ispoisten omakotialueet.
Yhdistyksen perustaminen
Sekä Ilpoisten että Peltolan alueilla oli virinnyt suunnitelmia yhdistyksen perustamisesta. Albertsonin talossa 2.3.1947 voimat yhdistettiin ja siellä pidetyssä kokouksessa perustettiin Ilpoisten ja lähiseudun huvilanomistajien yhdistys ry. Jäsenistö oli laajalta alueelta Ilpoisten ympäriltä. Myöhemmin siitä irtautuivat Ispoisten ja Koivulan alueet, jotka perustivat omat yhdistyksensä.
Yhdistyksen perustamiseen johtaneet tekijät olivat erilaisia silloisilla osa-alueilla, mutta nuo tarpeet eivät mitenkään kilpailleet keskenään, vaan ne tukivat toisiaan. Vanhan Ilpoistenmäen alueelta puuttuivat kunnallistekniset palvelut kokonaan, kadut olivat rakentamattomia, vesi- ja viemäriverkosto puuttui jne.
Uusien alueiden ongelmaksi muodostui hyvin nopeasti liikenne ja siihen liittyvät kysymykset. Nämä ongelmat koskivat osaltaan myös vanhan alueen asukkaita. Yhteisiä olivat myös linja-autoyhteyksien puute sekä kaatopaikan mukanaan tuomat haitat.
Kuvaavaa yhdistyksen rohkeudesta ja määrätietoisuudesta oli heti alkuvaiheessa pyrkimys oman toimitilan hankintaan. Noissa olosuhteissa oman kerhotalon suunnittelu oli ainutlaatuista. Omakotiyhdistyksen talo eli ”Torppa”, kuten sitä kutsuttiin, rakennettiin talkootyöllä, laulettiin, tanssittiin ja näyteltiin paikoillensa noina aktiivisina vuosina.
Alueen pahimmat ongelmat, kaatopaikka, Danolaitos ja liikennejärjestelyt on saatu pääosin kuntoon, mutta edunvalvonta vaatii jatkuvaa valppautta. Uudistuneella ”Torpallakin” on huomattavassa määrin toimintaa yhdistyksen sekä jäsenten hyväksi.
Ilpoisten-Peltolan Pientalot ry.
Ensirek. pv. 09.12.1986
Säännöt
Hyväksytty vuosikokouksessa 24.3.2010 ja ylimääräisessä yleiskokouksessa 10.6.2010. Rekisteröity yhdistysrekisterissä 30.5.2011.
1 § Nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Ilpoisten – Peltolan Pientalot r.y. ja sen kotipaikka on Turun kaupunki.
2 § Tarkoitus
Yhdistyksen tarkoituksena on toimia pienkiinteistöomistajien yhdyssiteenä ja valvoa heidän taloudellisia ja paikallisia etujaan, edistää heidän kiinteistönomistusta ja hallintaa sekä kulttuuri- ja kotiseututyötä koskevia harrastuksiaan ja kehittää pientaloasumismuodon yleisiä edellytyksiä.
3 § Toiminnan laatu
Tarkoituksensa toteuttamiseksi
– järjestää kokouksia ja esitelmätilaisuuksia
– tekee viranomaisille anomuksia, esityksiä ja aloitteita
– avustaa omakustannusperiaatetta noudattaen jäseniään kaikissa toimialaansa kuuluvissa asioissa
– toimii yhteistyössä samoja tarkoitusperiä ajavien järjestöjen kanssa.
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi
– toimeenpanna huvitilaisuuksia ja arpajaisia
– harjoittaa kahvila-ravintolatoimintaa
– omistaa yhteistä vapaa-ajantoimintaa varten tarpeellisia kiinteistöjä
– omistaa arvopapereita sekä ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja.
Yhdistys voi yhdistyksen kokouksen päätöksellä liittyä jäseneksi sellaisiin järjestöihin, joihin kuuluminen edistää jäsenistön etujen valvomista.
Yhdistys on puoluepoliittisesti sitoutumaton.
4 § Yhdistyksen jäsenyys
Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö joka omistaa Ilpoisten-Peltolan alueella pienkiinteistön tai osan siitä ja jonka yhdistyksen hallitus jäseneksi hyväksyy.
Yhdistyksen vuosikokous voi hallituksen esityksestä kutsua kunniajäseneksi henkilön, joka on erityisen ansiokkaasti toiminut yhdistyksen hyväksi. Yhdistyksen kannatusjäseneksi voi liittyä muu henkilö, joka asuu Ilpoisten – Peltolan alueella ja jonka yhdistyksen hallitus jäseneksi hyväksyy. Kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksessa.
5 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Halutessaan erota yhdistyksen jäsenyydestä jäsenen tulee ilmoittaa siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittaa erosta yhdistyksen kokouksessa sen pöytäkirjaan.
Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos
- jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta
- tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut
- tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä
- tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
6 § Jäsenmaksut
Yhdistyksen varsinaisen jäsenen ja kannatusjäsenen on suoritettava vuosittain yhdistykselle jäsenmaksu, jonka suuruuden määrää yhdistyksen syyskokous. Yhdistyksen kunniajäsen on jäsenmaksuista vapaa.
7 § Yhdistyksen hallitus
Yhdistyksen syyskokouksessa valittavaan hallitukseen kuuluu kalenterivuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja ja vähintään kuusi ja enintään kaksitoista jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
Hallituksen kutsuu koolle puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja on se päätösvaltainen kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään puolet sen jäsenistä on paikalla.
Hallituksen kokous on kutsuttava koolle kirjallisesti tai muulla hallituksen sopimalla tavalla vähintään kolme vuorokautta ennen kokousta.
Hallitus voi tarvittaessa asettaa keskuudestaan työvaliokunnan ja tarpeellisia jaostoja.
8 § Tilien päättäminen
Yhdistyksen tilit päätetään kalenterivuosittain ja ne on viimeistään kuukautta ennen kevätkokousta jätettävä yhdistyksen syyskokouksen valitsemien tilintarkastajien tarkastettavaksi.
Tilintarkastajien tulee antaa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta lausunto yhdistyksen tileistä ja omaisuuden hoidosta.
9 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja jompikumpi yhdessä sihteerin tai taloudenhoitajan kanssa.
10 § Yhdistyksen kokoukset
Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta.
Yhdistyksen kevätkokous pidetään tammi-toukokuussa ja syyskokous syys-joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella jäsenellä yksi ääni. Kannatusjäsenellä ei ole äänivaltaa.
Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
11 § Varsinaiset kokoukset
Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus seuraavalle kalenterivuodelle
6. valitaan seuraavalle kalenterivuodelle hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
7. valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat
8. asetetaan tarpeelliset toimikunnat
9. päätetään, mitä sääntöjen hyväksymää kokouskutsujen ilmoitustapaa kuluvana toimintavuonna käytetään ja miten muut tiedonannot jäsenistölle toimitetaan
10. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
12 § Yhdistyksen kokouksien koolle kutsuminen
Yhdistyksen kokoukset kutsutaan koolle ilmoituksella syyskokouksessa määrätyssä lehdessä tai kirjeellä.
Sääntömääräinen kokous on kutsuttava vähintään 14 vuorokautta ja muut kokoukset vähintään 7 vuorokautta ennen kokousta.
Muut tiedonannot saatetaan jäsenistön tietoon syyskokouksessa päätetyllä tavalla.
13 § Yhdistyksen sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkautuminen
Päätös yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta voidaan tehdä yhdistyksen kokouksessa, mikäli 3/4 saapuvilla olevista jäsenistä esitystä kannattaa. Päätös yhdistyksen purkautumisesta voidaan tehdä kahdessa peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa, joiden väli on vähintään 14 vuorokautta ja mikäli 3/4 saapuvilla olevista jäsenistä esitystä kannattaa.
Jos yhdistys purkautuu tai se lakkautetaan on sen varat käytettävä sellaiseen yleishyödylliseen tarkoitukseen jota yhdistys on toimiessaan harrastanut.
Yhdistykselle lahjoitettujen ja testamentattujen varojen käytöstä päätettäköön, kuten edellä on mainittu, ellei lahjoittaja tai testamenttaaja ole nimenomaan toisin määrännyt.